Vaasan Merenkyntäjien 100. toimintavuoden purjehduskausi avattiin juhlavasti lipunnostolla huhtikuisena perjantaina. Harmaasta säästä huolimatta tunnelma oli lämmin ja vahvasti yhteisöllinen.
Paviljonki täyttyi yli kuudestakymmenestä merenkyntäjästä ja ilta kului hyvässä seurassa saaristolaisillallisesta nauttien.
Puheensorina nousi välillä korvia huumaavaksi, kun täysien pöytien äärellä ja savulohilautasten lomassa suunniteltiin kesän purjehdusretkiä ja samalla hiottiin jo kilpailujen taktiikoita tulevaa kautta silmällä pitäen.
Kommodori Hannu Puikkonen oli paikalla olleiden iloksi kaivanut naftaliinista ”Vaasan Merenkyntäjäin käsikirjan” seuran ensimmäiseltä toimintavuodelta 1927.
Tuolloinen jäsenmäärä suhteessa veneiden määrään herätti hämmästystä: jäseniä oli 150 ja veneitä 10.
Keskustelua syntyi kieltolain ajasta ja vaikutuksesta ja miten purjehdusseuroissa osattiin jo tuolloin soveltaa sääntöjä omalla tavalla. Kieltolaki kohdistui erityisesti julkiseen anniskeluun, ja yksityisissä tilaisuuksissa juominen oli vaikeammin valvottavaa.
Vaasan Merenkyntäjäin käsikirja korosti myös asiaa, jonka haluamme säilyttää tuleville sukupolville: yhteisöllisyys, yhdessä toimiminen ja toisten kohtaaminen.
Halumme viettää aikaa saman intohimon äärellä: meren, veneilyn ja purjehduksen parissa.
Tämä sama henki on saanut sata vuotta sitten rakentamaan ensin majan,
jota nyt kutsumme paviljongiksi, ja vasta sitten sataman.
Merenkyntäjäin käsikirja digitoituna, kurkkaa tästä:
98b50800afd6194030f3aee94a8dbe59.pdf